Abisko 20-24.8.2011

19.8 – 20.8

Elokuun lopulla suuntasimme Abiskoon. Mukaan vaellukselle lähtivät Joonas, Lauri ja Henrikki. Menomatkalla majoituimme mukavasti Merihelmessä. Illaksi olimme varanneet saunan ja Lauri uskaltautui pulahtamaan merivedessäkin. Seuraavana päivänä lähdimme maha täynnä aamiaispekonia ajelemaan kohti Ruotsia. Rajan tuntumassa alkoi olla jo melko sumuista ja rajan ylitettyämme sää vain huononi. Kiirunan ohi ajaessa emme nähneet kuin vajaa 50 metriä eteenpäin, niin sumuinen ja sateinen oli keli.

Google Earthiin lisätty lähtö- ja paluupiste, sekä leiripaikat.

Abiskoon saavuttuamme ilma oli pilvinen ja aurinko pilkahteli paikoin pilvien raosta, eikä vettä onneksi sadellut. Oli hämmästyttävää, miten keli muuttui parikymmentä kilometriä ennen Abiskoa. Kokopäivän istuttuamme ja Keski-Suomessa lämpimään tottuneena, laitoimme tarpeeksi vaatetta ja Goretex-asut päälle. Sataisihan se kuitenkin kohta. Jätimme automme Abisko turiststationin pihaan (ei edes tajuttu lupaa kysyä) ja lähdimme vaeltamaan Abiskojokea myötäilevää polkua. Ruotsalaisia vaeltajia tuli vastaan keveissä vaatteissa ja pieni häpeän tunne alkoi hiostaa kalvotakkien alla. Vähän ajan kuluessa vähensimme vaatteita ja eihän sitä sadettakaan tullut vaikka niin luulimme.

Jätimme Kungsledenin kohdassa, josta lähti uusi polku kohti tältlägret nimistä paikkaa kartalla. Leiriydyimme vähän ennen tältlägretiä ja kävimme vielä iltakävelyllä pienillä kukkuloilla, noin puolen kilometrin sisällä leiristämme. Illalla paistelimme nakkeja ja makkaraa iltapalaksi. Merihelmen aamupala oli pitänyt todella hyvin nälän loitolla ja tajusimme, että emme olleet syöneet sen jälkeen kunnollista ruokaa ennen kuin nyt leirissä.

Sieltä jo vähän huippuja näkyy. Reitti oli tässävaiheessa hyvin merkattu, paikoittain jopa pitkospuilla

.

21.8

Aamiaisen jälkeen jatkoimme kohti Ballinvaggea. Ohitimme jonkun isomman leiriaukean, jonka oletimme olevan tältlägret. Aukeasta vähän ylöspäin, löytyi myös joku rakennus. Ylhäällä rinteessä, puurajan jäädessä alemmaksi, alkoi hieman tihkuttaa vettä. Taivas muuttui myös pilvisemmäksi. Säätiedotus oli kyllä luvannut sateista keliä, mutta näin pienestä tihkusta ei olisi haittaa. Jatkoimme kohti Ballivaggea ja kävimme myös kuvailemassa jokea, joka laskee sieltä alas.

Pieni lepohetki oli taas paikallaan.

Ballinvaggessa kuvailimme jonkun rakennuksen raunioita ja jatkoimme matkaamme joen reunassa. Tarkoitus olisi päästä ainakin laakson mutkaan, tai siihen missä laakso risteää toiseen laaksoon. Saavuimme lopulta jälkimmäiseen ja teimme leirin lyhyen kävelymatkan päähän renvaktarstuganista. Illalla kävimme viereisellä rinteellä kuvailemassa leiriämme. Alempana laaksossa näkyi myös toinen leiri. Taisivat olla viimeiset vaeltajat, jotka näimme reissullamme.

Poromiesten maja

22.8

Aamulla alkoi sataa vettä. Sade loppui aamupäivästä ja aurinko alkoi hetkeksi paistamaan vastapuolen rinteisiin. Lähdimme jatkamaan kaakkoon laaksoa, johon Ballinvaggi risteää. Matkalla tuuli voimistui ja ruokatauko menikin pienessä montuntapaisessa keitellessä osittain tuulelta suojassa. Laaksossa oli kolme järveä. Ensimmäisen jälkeen maasto muuttui kivikkoiseksi. Välillä kivikko oli helppoa kävellä, välillä taas vaikeaa, varsinkin kun isoja heiluvia kiviä oli enemmän. Onneksi tätä ei kestänyt kovinkaan pitkään.

Honga nimisen tunturin pohjoispuolelta lähtevän puron kohdalla pidimme tauon ja kiipesimme ylemmäksi kuvailemaan ja ihastelemaan maisemia. Lopulta tulimme laaksosta ulos tasanteelle, josta näkyi alas Alisvaggeen. Maisemat olivat aivan upeat. Aurinko paistoi pilvien lomasta laaksoa ympäröiviin rinteisiin. Olisi mieli tehnyt yöpyä noissa upeissa maisemissa, mutta pikkuhiljaa kävelimme laakson suuntaisesti itään, kunnes laskeuduimme polulle laakson pohjalle.

Kiivettiin taas ylös katsomaan maisemia ja putousta lähemmin.

Polkua pitkin jatkoimme kunnes törmäsimme turvekammiin. Leiriydyimme sen luokse. Illalla joimme kammissa rommikaakaot, ja teimme pienet tulet tunnelman vuoksi kuivista oksista. Ilta oli mukava ja vietimme aikaa jutellen tulien ääressä. Kuivasimme myös vaatteitamme kammissa, mikä osoittautui myöhemmin huonoksi ideaksi. Vaatteisiin tarttui kitkerä savun haju, joka viipyi vielä pitkään kalvotakissa.

23.8

Aamulla lähdimme polkua pitkin kohti Bessesvaggia. Polku oli paikoin todella vaikeakulkuinen johtuen kasvillisuuden määrästä. Polun uriin oli muodostunut myös pieniä puroja, mikä teki siitä paikoin hyvin liukkaan. Rautasjauren ohitettuamme polku helpottui ja tänä päivänä vaelsimme pitkälle, Golkkukhockkan länsi- luoteisrinteeseen. Leiriydyimme aivan vieriviereen, sillä tasaiset ja kivettömät leiripaikat olivat hakusessa. Illalla aurinko paistoi pilvien lomasta ja lähdimme kokeilemaan josko puhelin löytäisi kenttää. Jonkun matkaa käveltyämme saimme puhelut soitettua ja palasimme leiriin. Yöllä tuntui lämpötila olevan lähellä nollaa tai jopa pakkasen puolella.

 Retkellämme oli myös paikkoja joissa ei tullut mieleen ottaa kameraa esiin :)
tämä osuus oli melko soinen ja reittivalinnalla saatoi vaikuttaa lahkeiden
likaisuuteen :)  

Lapin Portti. tästä oli tarkoitus mennä läpi, mutta suunnitelma muuttui.

24.8

Aurinko paistoi ja vaelsimme auringonpaisteessa Kaisepakteen asti. Tielle päästyämme Lauri ja Joonas lähtivät kävelemään kohti autoa ja liftasivat samalla. Henrikki jäi varusteiden kanssa odottamaan. Ystävällinen pariskunta antoi viimein kyydin ja pääsimme lähtemään kohti kotia pienen uimareissun jälkeen.

Ja loppu laulu tähän vielä sanokaa poijaat jos pitää poistaa :)